Tietoa mainostajalle ›

perjantai 26. helmikuuta 2016

Kanatortillat & kiivisalsaa


Etelä-Euroopassa kasvatettavien kiivien sesonki on nyt parhaimmillaan. Niinpä kaupoista saa edullisesti ihanan kypsiä kiivejä, joita olen viime aikoina hyödyntänyt monin tavoin. Smoothieiden ja jälkiruokien lisäksi tämä hedelmä sopii myös suolaisten ruokien maustajaksi. 

Viimeksi valmistin kiiveistä salsaa, joka päihittää raaoista talvitomaateista valmistetun salsan mennen tullen. Idean tähän sain jossakin ulkomaisessa lehdessä näkemästäni Jamie Oliverin reseptistä. Eilen kiivisalsa maustoi kanatortillat, joissa oli lisäksi myös guacamolea ja rapeaa salaattia. Ainakin meillä kokonaisuus keräsi pisteet myös pikkuväeltä.


Kanatortillat & kiivisalsa ja guacamole (kuudelle)

4 (Naapurin maalais)kanan rintafileetä
tilkka öljyä

Marinadi

1/2 tl savustettua paprikajauhetta
1 tl kuivattua oreganoa
1/3 tl kurkumaa
1/2 tl jeeraa eli juustokuminaa
1/2 dl ruokaöljyä

hienoa merisuolaa

Lisäksi 

Maissi- tai vehnätortilloja
Kiivisalsaa (resepti alla)
Guacamolea (resepti alla)
Jäävuorisalaattia
Tuoretta korianteria
2 chilipalkoa ohueksi viipaloituina

Yhdistä marinadin ainekset keskenään. Anna kanafileiden maustua marinadissa pari tuntia, mielellään pidempään. Voit myös laittaa kanat marinoitumaan edellisen päivän iltana. Ennen tarjoilua: kuumenna uuni 200-asteiseksi. Mausta fileet suolalla. Ruskista kanafileet pannulla molemmin puolin. Kypsennä ruskistettuja fileitä 200-aseteisessa uunissa noin 12 minuuttia tai kunnes kana on kypsää. Älä päästä kanoja kuivumaan. 

Kiivisalsa 

6 kiiviä
1 pieni sipuli
tilkka ruokaöljyä
1/2 punainen chilipalko tai maun mukaan
2-3 limen mehu 
1/2 - 1 ruukku tuoretta korianteria
Himalajan ruususuolaa tai hienoa merisuolaa

Silppua sipuli. Kuullota sipulisilppua öljytilkassa kattilassa. Kuori ja paloittele kiivit. Poista chilistä siemenet ja silppua chili. Lisää kiivit ja chili kattilaan. Hauduta miedolla lämmöllä noin 7 minuuttia tai kunnes kiivit ovat pehmenneet.  Anna jäähtyä. Lisää jäähtyneeseen kiiviseokseen tuore korianteri ja aja tasaiseksi sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja limenmehulla. 

Guacamole

2 kypsää avokadoa
1 valkosipuli
1-2 limen mehu
Himalajan ruususuolaa tai hienoa merisuolaa

Halkaise avokadot pitkittäin kahtia. Poista avokadoista kivet. Koverra avokadot kuoristaan. Yhdistä avokadot, valkosipuli ja limenmehu korkeareunaisessa kulhossa ja aja tasaiseksi sauvasekoittimella. Mausta suolalla. Lisää tarvittaessa limenmehua.

Kokoa annokset: Lämmitä tortillat valurautapannussa molemmin puolin (tai pakkauksen ohjeen mukaan). Kasaa tortillan keskelle guacamolea, rapeaa salaattia, kanaa, kiivisalsaa sekä suikaloitua chiliä ja korianteria. Nosta tortillan reunat ylös ja syö koko komeus käsin.









maanantai 22. helmikuuta 2016

Hyvää huomenta - vihreä kulhosmoothie


Kulhollinen sakeaa hedelmäsmoothieta aloittaa päivän ihanasti ja vie iltapäiväväsymyksen (tai ainakin osan siitä) mennessään. Samalla hedelmien vitamiinit ja hivenaineet hellivät koko kehoa. 

Pidän itse erityisesti näistä paksuista, lusikoitavista smoothieista. Tässä versiossa on avokadoa, ananasta, kiiviä, banaania ja mantelimaitoa sekä inkivääriä. Annos viimeistellään hedelmänpaloilla ja pähkinöillä, joten tässä on myös sitä aina kaipaamaani purutuntumaa. 

Paastoava Ulla-ystäväiseni tarjosi minulle muutama päivä sitten maistiaisen omasta smoothiestaan, joka oli jotakuinkin tämänkaltainen, ja palautti samalla kulhosmoothiet pienen tauon jälkeen ruokalistalleni - kiitos siitä!


Vihreä kulhosmoothie (kaksi suurta / neljä pientä kulhollista)

1 avokado
1/2 ananasta
2 kiiviä
1 banaani
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
2 dl mantelimaitoa

Lisäksi banaania, kiiviä ja pähkinöitä

Aja kaikki ainekset blenderissä sileäksi. Tarjoa kulhosta viipaloidun banaanin ja kiivin sekä pähkinöiden kera. 

torstai 18. helmikuuta 2016

Pakkasen purema jälkkäri - puolukkaparfait


Ainakin Helsingissä aurinko lämmittää jo, ja minä olen kulkenut koko viikon kepeällä kevätmielellä. Auringon lisäksi urbaanieläjä kaipaa kevättunnelmaan päästäkseen myös kuivaa, hiekoitushiekasta putsattua asfalttia (tiedän, ei kovin hohdokasta!), ja sitä on viimepäivinä näkynyt siellä täällä. 

Mieleni tekisi jo kaivaa kevätkengät kaapista, mutta tosiasiassa laitan jäitä hattuuni ja muistutan itseäni siitä, että nyt on vasta helmikuu. Hiihtolomakin on vasta edessäpäin. Etelärannikon tuntumassa vietetään todennäköisesti lumetonta lomaviikkoa, joten talvipuuhien sijaan on ensi viikolla keksittävä muuta tekemistä. Itse toivon pääseväni perheineni metsään ja merenrantaan katselemaan kuivaa asfalttia kutkuttavampia kuvia.

Auringonvalon myötä alan kaivata lautaselleni keväisempiä makuja, mutta ihan vielä ei ole aika heittää hyvästejä talviherkuillekaan. Raikas puolukkaparfait on talvisesongin luottojälkiruokiamme. Sen esivalmistelut vievät vain muutaman minuutin ja pakastin saa hoitaa loput. Niinpä se on omiaan huolettoman lomaviikon jälkkäriksi. Heleässä vaaleanpunaisuudessaan jäädyke sopii myös kevätunelmoijalle - vaikka pakkaset vielä palaisivat myös Etelä-Suomeen.

Puolukkaparfait


400 g (pakaste)puolukoita
3 keltuaista
1,75 dl tomusokeria
6 dl kuohukermaa

Soseuta marjat ja paseeraa ne halutessasi siivilän läpi. Vatkaa sokeri ja keltuaiset vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita marjasose keltuaisvaahdon joukkoon ja yhdistä seos kermavaahtoon. Sekoita varovasti. Kumoa seos esim. kakkuvuokaan ja laita se pakastimeen vähintään 5-6 tunniksi.

Ennen tarjoilua: upota vuoka lämpimään veteen ja kumoa parfait tarjoiluvadille. Tarjoile noin 10-15 minuuttia pakastimesta ottamisen jälkeen.




maanantai 15. helmikuuta 2016

Tonnikala-kikhernepihvit & tsatsikia




Arki on vienyt viimeviikkoina mennessään ja työt ovat verottaneet osansa myös viikonlopuista (sekä yöunista). Monena päivän olen turvautunut kiireisten päivien pelastajiin eli purkkipapuihin, avokadoon, fetaan ja yrtteihin, joita on sitten syöty joko salaattina tai maissitortillojen päällä. Nuorimmat ruokailijat ovat kuitenkin alkaneet reklamoida arkiaterioiden samankaltaisuudesta, eikä vaihtelu ole vanhemmillekaan pahitteeksi. 

Liiallinen kiire vie kuitenkin keittiöluovuuden mennessään. Suhtaudun ruokaan sangen intohimoisesti, mutta viimeaikoina inspiraatio on ollut hiukkasen hukassa. Niinpä ilahduin, kun muistin Vapun Reseptikirja II:n tonnikala-kikhernepihvit. Lähikaupan antimista pyöräytetyt proteiinipommit valmistuvat hetkessä ja maistuvat kaikille - eli kiitos ja ylistys purkkipavuille, jotka tekevät arjestani jälleen kerran maistuvampaa ja sujuvampaa!

Alkuperäinen resepti vaikuttaa varsin toimivalta, mutta tuunasin pihvejäni jääkaappini sisällön ja päivän fiiliksen mukaan. Lisäksi tein pihveistä täysin gluteenittomia.

Tonnikala-kikhernepihvit & tsatsikia

Pihvit

2 tlk kikherneitä
2 prk (à 200 g) MSC-sertifioitua tonnikalaa (öljyssä)
2 kananmunaa
10 cm pala purjoa
1 valkosipulinkynsi
1 (luomu)sitruunan kuori ja mehu
kourallinen lehtipersiljaa
1,5 tl perunajauhoja
1/2 tl hienoa merisuolaa
mustapippuria myllystä

Voita tai öljyä paistamiseen

Huuhdo ja valuta kikherneet. Aja kikherneet sauvasekoittimella rouheaksi massaksi yhdessä kananmunan kanssa Valuta tonnikala. Silppua purjo ja valkosipulinkynsi. Kuullota purjo- ja valkosipulisilppua öljytikassa pannulla, kunnes ne pehmenevät. Lisää sipulisilppu kikhernemassan joukkoon. Lisää sitruunan raastettu kuori ja mehu. Valuta tonnikala ja lisää se massan joukkoon. Lisää myös silputtu lehtipersilja ja perunajauhot. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita massa tasaiseksi.

Muotoile massasta pihvejä ja paista ne kuumalla pannulla molemmin puolin. Tarjoa tsatsikin ja esim. paahdettujen bataattilohkojen kanssa.

Pikatsatsiki

1 kurkku
1-2 valkosipulinkynttä
1 prk (400g) turkkilaista jogurttia
hienoa merisuolaa
1 tl juoksevaa hunajaa
(1-2 rkl hyvää neitsytoliiviöljyä)

Raasta kurkku ja valuta siitä ylimääräinen mehu siivilässä painellen. Raasta valkosipulinkynsi tai kynnet. Yhdistä kurkkuraaste, raastettu valkosipuli ja jogurtti kulhossa. Sekoita. Mausta suolalla ja halutessasi myös oliiviöljyllä). Anna maustua hetki jääkaapissa enne tarjoilua.



keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Makuleikki - Pastiksen avartava viini-tasting


”1+1=3.”  Kahdeksanpäinen yleisö nyökyttelee tyytyväisenä, laskukaava täsmää. Sanat ovat sommelier Samuil Angelovin suusta ja kuten arvata saattaa, nyt ei olla ensimmäisen luokan matematiikantunnilla, vaan ravintola Pastiksessa Hello Hobbyn kautta järjestetyssä viini-tastingissa. Puhe on mauista: viinin ja ruoan maut synnyttävät yhdessä uuden, kolmannen maun.

Hyisenä talvi-iltana ravintolan kabinettiin on kokoontunut sekalainen joukko viinin ja ruoan ystäviä. Osa porukasta on perehtynyt viineihin syvällisesti, osa vähemmän syvällisesti. Itse lukeudun  jälkimmäiseen joukkioon. Nautin hyvästä viinistä ja ymmärrän jotakin makujen yhdistämisestä, mutten parhaalla tahdollanikaan voi pitää itseäni minkään sortin connoisseurina.

Tasoeroista huolimatta kaikkia paikallaolijoita yhdistää kiinnostus hyviä makuja kohtaan. Jokaisella on myös enemmän ja vähemmän onnistuneita kokemuksia viinin ja ruoan yhdistämisestä. Vaikka sekä ruoka että viini olisivat ensiluokkaisia, eivät ne välttämättä sovi yhteen. Pahimmillaan ruoka pilaa viinin ja viini ruoan, mutta parhaimmillaan ne synnyttävät Samun sanoin wau-efektin, joka on kuin aikuisten huvipuisto. Taas nyökytellään.

Illan aikana on tarkoitus maistella viittä viiniä - kahta valkoista, kahta punaista sekä yhtä jalohomeista jälkiruokaviiniä - ja tutkia, miten niiden maut muuttuvat perusmakujen rinnalla. Jokaisen eteen on katettu makulautanen, jonka komponentit markkeeraavat viittä perusmakua: oliivi suolaista, hunaja makeaa, chorizo karvasta, sitruuna hapanta ja tomaatti umamia.



Maisteltavat viinit olivat:

Domaine de la Pépiere Muscadet Sevre et maine 2014, Loire, Ranska
Vollenweider Riesling Kabinett 2013, Mosel, Saksa
Shelter Winery Spätburgunder 2012, Bade, Saksa
Domaine du Mas Bécha Cuvée Barrique "Serge" 2012, Roussillon, Ranska
Château Carsin Liquoreux 2008, Cadillac, Bordeaux, Ranska

Tastingista kehkeytyy hauska leikki ja kiehtova tutkimusmatka. Esimerkiksi jalohomeinen viini muuttuu happaman sitruunan seurassa ällöttävän lääkemäiseksi, mutta maistuu hunajan rinnalla lähes kuivan hedelmäiseltä. Kevyen, mineraalisen ja sitruksinen muscadetin hedelmällisyys taas nousee sitruunan rinnalla hyvin esille. Suola puolestaan poistaa tanniinisesta punaviinistä tanniinisuuden ja ruoan karvaus taas taittaa nuoresta viinistä nuorille viineille ominaisen karvauden.



Samu kertaa viinin ja ruoan yhdistämisen perusteet:

  • Suolaisella ruoalle valitaan tanniinista tai makeaa viiniä.
  • Makealle ruoalle valitaan makeampaa viiniä.
  • Hapokkalle ruoalle valitaan hapokasta tai runsasta viiniä.
  • Runsasmakuiselle ruoalle valitaan runsaampaa viiniä.
Perusmakujen äärellä yhdistämisen perusteet on helppo hahmottaa. Kolmen ruokalajin mutkaton bistroillallinen herättää kuitenkin jo hämmästystä. Hapokkaan muscadetin luulisi sopivan alkupalana tarjotulle sitruksiselle kuha-lohicarpacciolle, mutta koska annoksessa on kuitenkin myös paljon muita makuja - yrttejä, öljyä, rasvaista jogurttia ja sinappia - muuttuu hento viini sen rinnalla persoonattomaksi. Niinpä hedelmäinen ja runsas riesling vie voiton (Vollenweider Riesling Kabinett 2013 on muutenkin taivaallista!). Kokonaisuus kannattaa siis aina pitää mielessä viiniä valitessaan. Rieslingit ovat muuten Samun mukaan usein oikea valinta suomalaisille kalaruoille.

Toisinaan viini kannattaa valita lisukkeen mukaan. Esimerkiksi monelle suomalaiselle perinneruoalle, kuten poronkäristykselle, on vaikea löytää sopivaa viiniä.  Kun kääntää katseensa kyljessä tarjottavaan puolukkaan, on hapokas Chianti oiva valinta.

Ateriaa suunnitellessa kannattaa tietysti pitää mielessä se, että sekä ruoissa että viineissä edetään aina kevyemmästä tuhdimpaan – näin makuaisti pysyy terässään. Herkullinen illallinen on tästä hyvä esimerkki. Kalacarpacciota seuraa coeur de filet sienten, sipulin sekä punaviinikastikkeen kera ja aterian päättää oivallinen pergamonttiposse, joka tarjoillaan marjojen ja Pastiksella maustetun marjakeiton kanssa.



Tyytyväinen joukko poistuu Pastiksesta mielessään monta viinin ja ruoan liittoon liittyvää oppia. Minussa ilta sytytti myös tiedonjanon - tätä haluan lisää! Kiitos Pastis, Samuil ja Hello Hobby tästä avartavasta illasta!

P.S. Hello Hobbyn sivuilta löytyy monta hauskaa kurssia raakakakkupajasta kahvikurssiin, joogaan ja musisointiin. Hello Hobby on uudenlainen palvelu, jonka kautta harrastusten tuottajat ja harrastajat kohtaavat toisensa enstistä helpommin.


torstai 4. helmikuuta 2016

Siemennäkkäri on terveellinen herkku


Siemennäkkäri oli viime vuoden googlatuin resepti. Minäkin olen kahlannut netin siemennäkkärireseptejä läpi ja löytänyt monta kokeilemisen arvoista ohjetta. Yksi suosikeistani on tämä Katja Nordlundin versio, jossa ei ole muuta kuin siemeniä, vettä, öljyä ja suolaa. Tämä on siis luontaisesti täysin gluteeniton.

Olen siementen ja pähkinöiden suurkuluttaja, joten sanomattakin on selvää, että tämä “lintulauta” on makuuni! Kaupanpäällisenä saa vielä aimo annoksen hyviä rasvoja, kuitua, kivennäisaineita ja proteiineja.

Siemennäkkäri

1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl seesaminsiemeniä
1/2 dl pellavansiemeniä
1/2 dl kurpitsansiemeniä
1/2 dl chiansiemeniä
2 dl kiehuvaa vettä
1/2 dl öljyä
1 tl suolaa
(sormisuolaa koristeeksi)

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita kuivat ainekset kulhossa. Keitä vesi ja kaada se kuumana siemenseoksen joukkoon. Lisää öljy ja sekoita. Anna seistä 10 minuuttia.
Kaada seos pellille leivinpaperin päälle. Tasoita mahdollisimman ohueksi (seoksen pitäisi peittää miltei koko pelti). Voit nostaa toisen leivinpaperin taikinan päälle ja painella näkkileivän tasaiseksi paperin suojissa.

Sirottele halutessasi sormisuolaa taikinan pinnalle.

Paista uunissa 50–60 minuuttia tai kunnes näkkileipä on ruskistunut ja rapea.
Anna jäähtyä.