Tietoa mainostajalle ›

perjantai 30. lokakuuta 2015

Paahdetut kurpitsansiemenet


Jos aiot kovertaa huomiseksi halloween-kurpitsan tai valmistat joskus muuten vain kurpitsaruokia, ei kurpitsansiemeniä kannata heittää biojätteeseen. Niistä nimittäin sukeutuu hetkessä suolapähkinöiden veroinen herkku. Suolalla (ja chilillä) maustetut, uunissa paahdetut kurpitsansiemenet sopivat hyvin sellaisenaan naposteltaviksi tai vaikkapa sosekeiton tai salaatin rapeuttajaksi. 

Kurpitsansiemenet sisältävät paljon hyödyllisiä vitamiineja ja hivenaineita, kuten nukahtamistakin helpottavaa tryptofaania. Vaikka suolaaminen ja paahtaminen epäilemättä heikentävät siementen terveyshyötyjä, ovat ne sellaisenakin takuulla perunalastuja terveellisemoi valinta - vaikka kaiken ei aina terveellistä tarvitse ollakaan.

Paahdetut kurpitsansiemenet

Tuoreita kurpitsansiemeniä kurpitsasta
Tilkka oliiviöljyä
Sormisuolaa maun mukaan
(lisää halutessasi esim. chilihiutaleita)

Poista kurpitsansiemenistä rihmat ja huuhtele ne siivilässä kylmällä vedellä. Kuivaa siemenet keittiöpyyhkeellä. Levitä siemenet tasaisesti leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja ripottele päälle sormisuolaa sekä halutessasi muita mausteita, sekoita mausteet tasaisesti siemeniin. 

Paahda 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes siemenet ovat saaneet hieman väriä. Tarkkaile siementen väriä paahtamisen aikana ja kääntele siemeniä tarvittaessa, jotta ne paahtuvat tasaisesti. Anna paahtuneiden siementen jäähtyä ennen käyttöä.



keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Paahdettua kurpitsakeittoa ja halloweenia (GF)




Minulla on harvoja todella ikäviä makumuistoja, mutta yksi niistä on kouluruokailussa tarjoiltu kurpitsapikkelssi. Inhosin sitä niin hartaasti, etten pitkään aikaan innostunut muistakaan kurpitsaruoista. Toisin on nyt. Kun kurpitsat ilmestyvät syksyllä ruokakauppoihin, alan heti innolla suunnitella erinäisiä kurpitsaruokia. Yksi jokasyksyisistä sesonkisapuskoistani on tämä paahdetusta kurpitsasta valmistettu kurpitsakeitto, joka on yksinkertaisuudessaan verratonta.

Ensi lauantaina on pyhäinmiestenpäivä. Silloin on perinteisesti juhlittu myös kekriä eli perinteistä suomalaista sadonkorjuunjuhlaa sekä Amerikan ihmemaasta meillekin rantautunutta halloweenia.

En ole itse järin innostunut halloweenin juhlija (vaikka tietysti osallistun mielelläni ystävieni kekkereihin, jos kutsu käy), mutta kun perheessä on kouluikäinen lapsi, ei auta pyristellä vastaan. Lapsukaisellani on tällä viikolla peräti viidet halloween-kemut ja hän tuntuu olevan kaikesta hössötyksestä kovasti innoissaan. Halloween onkin selvästi itseäni nuorempien sukupolvien juttu, jotakin, jonka he tulevat aikuisena muistamaan lapsuutensa traditiona.

Halloween juontaa alkujaan juurensa kelttiläiseen Samhai-juhlaan, jota vietettiin lokakuun viimeisenä päivänä. Se oli kekrimme tapaan sadonkorjuun juhla, mutta uskomusten mukaan myös vainajien sielut siirtyivät sinä yönä taivaaseen. Siksi liikkeellä oli tavallista enemmän pahoja henkiä, joilta suojauduttiin lanttulyhdyin.

Lanttulyhtyperinne puolestaan pohjautuu vanhaan Irlaintilaisen kansansatuun, jossa mierontielle eksynyt Jack käy Samhai-juhlan aikaan pirun kanssa kauppaa sielustaan. Viekkaudellaan Jack saa pirun lupaamaan, että tämä jättää hänet ikuisiksi ajoiksi rauhaan. Kun Jack sitten aikanaan kuolee, hän ei pääse syntiensä vuoksi taivaaseen, mutta paholainenkaan ei huoli häntä enää luokseen. Sen verran piru kuitenkin säälii Jackia, että antaa tälle hehkuvan hiilen, jonka Jack laittaa koverretun lantun sisään. Näin lanttulyhty valaisee hänen tietään ikuisessa pimeydessä. Tästä siis halloween-lyhdyn Jack O' Lantern -nimitys.

Halloween-perinne levisi 1800-luvulla irlantilaisten siirtolaisten mukana Amerikkaan, jossa lantut vaihtuivat käytännön syistä kurpitsoiksi. Alkuperäiset Jack O’ Lanternit muistuttivat muumioiden kasvoja ja olivat suorastaan kammottavia, joten virnuilevat kurpitsalyhdyt ovat lanttulyhtyjen kesytettyjä versioita.

Lyhtyjen lisäksi kurpitsa kuuluu halloweeniin tietysti myös ruoan muodossa. Koska lapseni on todennäköisesti lauantaina suoranaisessa halloween-ähkyssä, taidamme tyytyä kotona syömään ainoastaan kevyttä kurpitsakeittoa (ehkäpä vaihteeksi tosin vain kekrin merkeissä).


Paahdettu kurpitsakeitto

1 pienehkö talvikurpitsa (kuorittuna ja siemenet poistettuna n.800 g kurpitsaa)
3 rkl rypsiöljyä
sormisuolaa

2 pientä sipulia
1 valkosipulinkynsi
nokare voita
n. 1,l kana- tai kasvislientä
2 dl kuohukermaa
hienoa merisuolaa
mustapippuria myllystä

Lisäksi

Paahdettuja kurpitsansiemeniä / pehmeää vuohenjuustoa / tuoretta korianteria

Pese ja kuivaa kurpitsa. Halkaise se pystysuunnassa ja poista siemenet. Lohko kurpitsanpuolikkaat veneiksi. Aseta lohkot uunivuokaan, pirskottele päälle öljyä ja mausta kurpitsalohkot suolalla. Paahda 200-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia tai kunnes kurpitsat ovat pehmenneet. Kuori kurpitsat paahtamisen jälkeen ja leikkaa ne sitten pienemmiksi paloiksi.

Silppua sipulit ja valkoispulinkynsi. Kuumenna voi kattilassa ja kuullota siinä sipulisilppua muutama minuutti. Lisää kurpitsat ja kanalientä sen verran, että kurpitsat juuri ja juuri peittyvät. Anna kiehua n. 15 minuuttia. Lisää kerma ja kuumenna kiehuvaksi. Soseuta keitto. Jos keitto on liian paksua, lisää lientä. Mausta suolalla ja mustapippuria.

Tarjoa halutessasi paahdettujen kurpitsansiementen, pehmeän vuohenjuuston tai tuoreen korianterin kanssa.


maanantai 19. lokakuuta 2015

Kalmaria pil pil


Terveisiä Espanjan tukikohdastamme, jossa vietimme syyslomamme! Lomarutiinit ovat olennainen osa lomailua, varsinkin niissä paikoissa, joissa käymme toistuvasti. Espanjan talolla tiettyjen ruokien valmistaminen ja syöminen ovat itselleni yhtä tärkeitä lomarituaaleja kuin vaikkapa aamu-uinnit tai rantakävelyt. Viimeistään automatkalla lentokentältä huvilalle alan himoita tiettyjä sapuskoita. Yksi niistä on tämä valkosipulilla ja chilillä maustetussa öljyssä kypsennetty kalmari -pil pil, jonka juuret ovat baskikeittiössä. Varsinkin katkaravuista valmistettu gambas pil pil on nykyisin suosittu tapas ympäri Espanjan.

Keittiöpuuhailun lisäksi ehdimme tehdä lomallamme kaikenlaista muutakin mukavaa. Yksi huippuhetkistä oli Tarifasta tekemämme valasretki. Gibraltarinsalmen rannikolla, Välimeren ja Atlantin valtameren yhtymäkohdassa sijaitsevassa kaupungissa on useita firmoja, jotka järjestävät valassafareita maaliskuun alusta lokakuun loppuun. Itse olemme käyneet kahdesti Whale Watch Tarifan retkellä ja olleet molemmilla kerroilla todella tyytyväisiä. Keväällä näimme miekkavalaita, pullonokkadelfiineitä ja kaskelotin, viime viikolla puolestaan pallopäävalaita sekä raita- ja pullonokkadelfineitä.

Suurten merinisäkkäiden näkeminen oli vaikuttava kokemus, joka sai minut jälleen miettimään entistä enemmän mertemme tilaa ja villinä rehottavaa ryöstökalastusta. WWF:n kalaoppaan mukaan kalmarikannat kestävät kalastusta luultavasti melko hyvin, mutta niidenkään syöminen ei ole yksiselitteisesti ok. Monet lajit ovat riippuvaisia kalmareista ja pohjatroolaus vaurioittaa meren pohjaa monin tavoin. Niinpä kannattaa välttää pohjatroolattuja kalmareita ja syödä harvakseltaan vain käsisiimoilla ja vapavälinein pyydettyjä yksilöitä. Kalmari pil pil pysyy jatkossakin siis vain lomaherkkunani.

Lupasin ohjeen Instassani viime viikolla ja tässä se nyt tulee:

Kalmaria pil pil (kahdelle - neljälle)

1 iso kalmari tai kaksi pienempää (yhteensä n.500 g)
1 dl oliiviöljyä
4 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan)
1 tl chilihiutaleita (tai maun mukaan)
Maldon-suolaa (riittävästi)
1 (luomu)sitruunan mehu
Iso kourallinen silputtua lehtipersiljaa

Lisäksi
Vaaleaa leipää

Nylje kalmari ja poista sen sisällä oleva muovimainen osa. Paloittele lonkerot suupalan kokoisiksi paloiksi ja leikkaa kalmarin vaippa renkaiksi. Kuumenna öljy korkeareunaisessa paistinpannussa. Silppua valkosipulit. Kuullota valkosipulisilppua ja chiliä öljyssä muutama minuutti. Öljyn tulee olla kunnolla mausteista. Lisää kalmarit ja paista pari minuuttia lastalla käännellen, kunnes liha ei enää ole läpikuultavaa. Mausta suolalla ja sitruunanmehulla. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Jaa annoslautasille ja viimeistele annokset persiljasilpulla. Tarjoa vaalean leivän kera.

torstai 1. lokakuuta 2015

Lihattoman Lokakuun arkistokimara


       Afganistanilainen porkkanapata                                              Mustapapupihvit


Lihaton Lokakuu pyörähti jälleen käyntiin. Sen siivittämänä voi itse kukin miettiä omaa suhdettaan eläinten tehotuotantoon ja tutustua herkullisiin ja monipuolisiin kasvisruokiin. 

Oma lihansyöntini on viime vuosina vähentynyt niin roimasti, että yhden kuukauden sijaan kiinnitän lihansyöntiini huomiota läpi vuoden. Kuten olen ennenkin sanonut, en aio luopua lihasta kokonaan. Sen sijaan syön sitä harkiten ja haluan, että lautasellani oleva liha on laadukasta ja eettisesti tuotettua. Omalla kohdallani vähälihainen ruokavalio ei tuota ongelmia, koska pidän todella paljon erilaisista kasviruoista. Liiallinen lihan popsiminen ei myöskään sovi minulle. Huomaan voivani kasvis- ja kalapainotteisella ruokavaliolla paljon paremmin.

Lihattoman Lokakuun innoittaman etsin teille blogiarkistoni kätköistä kuuden herkullisen kasvisruoan reseptin. Reseptit löytyvät kuvatekstien linkkien takaa. Toivottavasti näistä on iloa myös lokakuun jälkeen!




            Punajuuri-kikhernepihvit                                                        Lissipasta




            Porkkana-fetasalaatti                                                     Suppilovahvero-frittata